Ruokahävikin määrä vaihtelee kotitalouksissa huomattavan paljon: Joku heittää ruokaa roskiin jopa yli 100 kiloa vuodessa, kun toisella ruokaa ei päädy roskiin juuri lainkaan. Hävikin syntyyn on monia syitä kuten ruokaostosten suunnittelemattomuus, arjen nopeasti muuttuvat tilanteet, ruoan unohtuminen jääkaapin perukoille tai esimerkiksi tähteiden vähäinen hyödyntämnen.
Nelihenkisessä perheessä se tarkoittaa useamman sadan euron edestä vuosittain hukkaan heitettyä rahaa.
Testaa hävikkilaskuria
Pauligin ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamalla Hävikkilaskurilla voit laskea, miten paljon kotonasi syntyy hävikkiä.
Laske hävikin määrä >>
Suurin osa elintarvikeketjun ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa
Suurin osa syömäkelpoisesta ruoasta tuhlataan kotitalouksissa, yli 100 miljoonaa kiloa. Kotitalouksien osuus kaikesta elintarvikeketjun ruokahävikistä on noin 33 %, kutakuinkin puolet suurempi kuin esimerkiksi kaupoissa syntyvä ruokahävikki. Kuluttajien toiveet ja korkeat vaatimukset heijastuvat osin myös teollisuuden, kaupan ja ravintoloiden hävikkiin.
Näillä ruokimme roskista
Vihannekset ja juurekset 23 %Hedelmät 17 %Kahvi 15 %Maito ja maitotuotteet 12 %Leivät ja viljatuotteet 12 %Liha, kananmuna 8 %
Muut 8 %valmistetut ateriat 4 %
Omissa keittiöissä heitämme eniten pois vihanneksia ja hedelmiä (n. 40 % kotitalouden hävikistä), leipää ja maitotuotteita. Myös keitettyä kahvia kaadetaan viemäreihin merkittäviä määriä. Kotona valmistetun ruoan poisheittäminen on erityisen harmillista, koska sen suunnitteluun ja tekemiseen on kulunut rutkasti aikaa ja rahaa.
Lähteet:
Luonnonvarakeskus
Tutkimustietoa ruokahävikistä: Ruokahävikkiseuranta ja -tiekartta >>
